Uutiset

Tuontitavaroiden etämyyntisäännöksiin sopu Ecofinissä

Toukokuussa 2025 talous- ja rahoitusasiain neuvosto (ECOFIN) hyväksyi direktiiviluonnoksen, joka koskee tuontitavaroiden etämyynnin arvonlisäverosääntöjä ja tuontiarvonlisäveroa. Uuden direktiivin toivotaan edistävän yhden luukun järjestelmän (IOSS) käyttöä.

IOSS on sähköinen portaali, jonka kautta toimittajat voivat ilmoittaa ja maksaa arvonlisäveron vähäarvoisten tuontitavaroiden myynnistä, kun tavaroiden arvo on enintään 150 euroa, jos tavarat ovat myyntihetkellä EU:n ulkopuolella ja lähetetään EU:n kuluttajille.

Arvonlisäverotulojen menetyksen estämiseksi ja IOSS-järjestelmän käytön edistämiseksi uusien sääntöjen mukaan tuontiveron maksuvelvollisuus siirtyy kuluttajalta myyjälle (tai verkkokauppapaikalle, jos se välittää myyntiä). Tämä tarkoittaa, että jos myyjä päättää olla käyttämättä IOSS-järjestelmää, hänen on oltava arvonlisäverovelvollinen jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa, jossa myynti tapahtuu.

Direktiivissä todetaan myös, että jos myyjä ei täytä velvollisuuttaan, tavaran vastaanottavat asiakkaat voivat edelleen olla vastuussa tuontiveron maksamisesta ja että kukin EU:n jäsenvaltio voi asettaa omat vaatimuksensa tämän vaihtoehdon täytäntöönpanolle.

Euroopan parlamenttia kuullaan nyt direktiiviehdotuksesta ja sitä pyydetään antamaan lausunto. Kun lausunto on saatu, teksti hyväksytään virallisesti neuvostossa, ennen kuin se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja tulee voimaan todennäköisesti 1. heinäkuuta 2028.

Tarkemmat säännösmuutokset:

1. Artiklassa 201 – Kuka on vastuussa arvonlisäverosta tuonnissa?

• Pääsääntö: Veron maksaa se henkilö, jonka jäsenvaltio nimeää vastuulliseksi.

• Poikkeus: Jos EU:n ulkopuolelta tulevasta tavarasta tehdään etämyyntiä, veron maksaa:

  • Toimittaja tai verovelvolliseksi katsottu toimija (esim. alusta), joka voisi käyttää IOSS-järjestelmää (Import One Stop Shop).

• Uusi vaatimus: Jos myyjä/alusta on kolmannessa maassa, jolla ei ole EU:n tai tuontijäsenvaltion kanssa keskinäistä avunantoa koskevaa sopimusta, on nimettävä verovelvollinen edustaja.

• Poikkeus edustajavelvollisuudesta: Jos tuonti on verovapaata (Art. 143(1)(ca) perusteella), edustajaa ei tarvita.

---

2. Uusi artikla 201a – Asiakas voi maksaa veron tietyissä tapauksissa

• Jos myyjä/alusta tai edustaja ei täytä verovelvoitteitaan, jäsenvaltio voi sallia, että asiakas maksaa tuonti-VAT:n.

• Tämä on valinnainen mahdollisuus jäsenvaltioille.

---

3. Artiklassa 204(1) – Edustajan nimeäminen laajenee

• Jos kolmannen maan toimijalla ei ole avunantosopimusta EU:n kanssa, jäsenvaltio voi vaatia edustajan nimeämistä.

• Uusi kohta lisätty: Kun kyseessä on etämyynti, johon liittyy IOSS-järjestelmä ja toimija on kolmannessa maassa, jolla ei ole avunantosopimusta → verollinen edustaja on pakollinen.

---

4. Artiklassa 205 – Yhteisvastuu verosta

• Jäsenvaltiot voivat säätää, että kolmas osapuoli (ei asiakas eikä toimittaja) on yhteisvastuullinen tuonti-VAT:n maksusta.

• Tämä mahdollistaa tehokkaamman valvonnan ja riskienhallinnan.

---

5. Uusi artikla 205a – Seurantavelvoite

• Komission tulee 31.3.2032 mennessä toimittaa neuvostolle arviointi siitä, miten nämä säännöt ovat toimineet.

• Tarvittaessa komissio ehdottaa muutoksia tai sääntöjen poistamista.

---

6. Luku 7 (Title XII) poistetaan

• Tämä luku liittyi vanhoihin sääntöihin, jotka ovat nyt korvattu uusilla määräyksillä (esimerkiksi IOSS:n myötä).

---

---