Yleinen arvonlisäverokanta korotetaan syyskuun alussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Muutokseen perustuva laki 5.7.2024/462 on hyvin vähäsanainen. Sovelletaanko tavaran tai palvelun myyntiin 24 %:in vain 25,5 %:in verokantaa, riippuu siten siitä, milloin veron suorittamisvelvollisuus tavaran tai palvelun myynnistä verovelvolliselle syntyy. On muistettava, että veron suoritusvelvollisuus on eri asia kuin veron ilmoittamishetki.
Veron suorittamisvelvollisuus syntyy, kun
Pääsääntö siten on, että mikäli tavara luovutetaan tai palvelu suoritetaan asiakkaalle ennen 1.9, verokanta on 24 %. 1.9 alkaen luovutetuista ja suoritetuista tavaroista ja palveluista on suoritettava 25,5 %:in arvonlisävero. Jos kuitenkin tavarasta tai palvelusta on maksettu osa tai koko kauppahinta ennen tavaran luovutusta tai palvelun suoritusta, tällaisen ennakkomaksun suoritushetki määrää sovellettavan verokannan. Myöhemmin tavarasta tai palvelusta annettu alennus seuraa luovutushetken tai suoritushetken arvonlisäverokohtelua.
Niin sanottuna jatkuvana suorituksena eli ajan kulumisen perusteella myyty tavara tai palvelu katsotaan toimitetuksi tai suoritetuksi kunkin suoritukseen liittyvän tilitysjakson päättyessä. Siten, jos esimerkiksi vuokranmaksukausi eli tilitysjakso olisi kaksi kuukautta, veron suorittamisvelvollisuus ja verokanta määräytyisi kyseisen vuokranmaksukauden päättyessä. Jos vuokranmaksukausi päättyisi ennen 1.9, verokanta on 24 %, ja 1.9 jälkeen, sovellettava verokanta on 25,5 %.
Yli yhden vuoden pituisena jatkuvana suorituksena tapahtuva niin sanotun pääsäännön mukainen B2B palvelun myynti, josta palvelun ostava elinkeinonharjoittaja on velvollinen suorittamaan veron ja johon ei liity tilityksiä tai maksuja tämän ajanjakson aikana, katsotaan suoritetuksi kunkin kalenterivuoden päättyessä palvelun suorituksen päättymiseen asti. Säännös koskee tilanteita, joissa veron tilittämisajankohtaa on lykätty siten, että jatkuvana suorituksena tapahtuvan palvelun kuten vuokrasopimuksen keston aikana käytetään vuotta pidempiä tilitys- tai maksukausia taikka ei käytetä laskutusta tai maksuja lainkaan. Siten vuonna 2025 jatkuva palvelun myynti verotetaan vuoden 2024 lopulla 25,5 %:in verokannalla.
On hyvä huomata, että esimerkiksi osamaksukaupassa ei ole kysymys myynnistä, johon sovellettaisiin jatkuvan suorituksen säännöksiä. Tällöin verokanta määräytyy tavaran luovutushetken mukaisesti tai ennakkomaksun suoritushetken mukaisesti. Myös annetut alennukset ja oikaisuerät seuraavat tavaran luovutushetken verokantaa.
Arvonlisäverolain 138 b §:n mukaan tavaran yhteisöhankinta eli tavaran osto toisesta EU-valtiosta kohdistetaan sitä kuukautta seuraavalle kalenterikuukaudelle, jonka aikana veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Tämä on lähtökohtaisesti tavaran vastaanottoa seuraava kuukausi. Jos tavaran ostaja on saanut vastaanotetusta tavarasta laskun tai vastaavan asiakirjan tavaran vastaanottokuukautena, hankinta kohdistetaan kuitenkin tavaran vastaanottokuukaudelle. Mikäli tavara vastaanotetaan toisesta EU-valtiosta elokuussa, yhteisöhankinta on kohdistettava syyskuulle, jolloin suoritettava arvonlisävero on 25,5 %. Jos sen sijaan ostaja on vastaanottanut tavaran lisäksi myös laskun jo elokuussa, yhteisöhankinta kohdistetaan elokuulle ja sovellettava verokanta on 24 %. Mahdollisilla ennakkomaksuilla ei ole vaikutusta yhteisöhankinnan ajalliseen kohdistamiseen.
Tuotaessa tavara Suomeen EU:n ulkopuolelta, verokannan määräytymisen kannalta ratkaiseva on hetki, jolloin tulli-ilmoitus hyväksytään.
Rakentamispalveluita koskevat omat veron suorittamisvelvollisuutta koskevat säännökset, joihin on syytä tarvittaessa tutustua erikseen. Velvollisuus suorittaa vero rakentamispalvelun ottamisesta omaan käyttöön syntyy:
Myös moniin muihin tilanteisiin kuten keskeneräisiin palvelusuorituksiin, one stop shop -myynteihin, Ahvenanmaata koskeviin myynteihin ja marginaaliverotukseen liittyy verokannan muuttuessa seikkoja, jotka tulee tarkistaa erikseen.
Edellä esitetyt säännökset aiheuttavat sen, että yrityksellä on mahdollisesti sekä 24 että 25,5 %:in verokannan alaista myyntiä raportoitavana kausiveroilmoituksella samanaikaisesti. Näin on esimerkiksi, jos yritys toimittaa tavaran asiakkaalle 30.8.2024 ja saa maksun 1.9.2024. Tavaran myyntiin sovellettava verokanta on 24 %. Jos yritys ilmoittaa myynnin arvonlisäveron maksuajankohdan mukaan maksuperusteisesti eli syyskuun arvonlisäveroilmoituksella, syyskuulta on mahdollisesti raportoitava sekä 24 että 25,5 %:in verokannan alaista myyntiä.
Omaverossa ja muissa sähköisissä raportointijärjestelmissä tehtävien ilmoitusten pohja muuttuu 1.9 siten, että 24 prosenttia muutetaan 25,5 %:iin. Kyseisessä kohdassa ilmoitetaan 1.9 jälkeen sekä 24 ja 25,5 %:in alaiset myynnit. Paperilomake puolestaan muuttuu vasta vuoden 2025 alussa. Siten paperilomakkeella 25,5 %:in myynnit ilmoitetaan vuoden loppuun saakka 24 %:in verokannan kohdalla.
Järjestelmiä, sopimuksia ja laskupohjia muutettaessa on hyvä huomata, että verokantamuutokset eivät jää tähän. Lakiin on hyväksytty myös toinen verokantaa koskeva muutos, joka tulee voimaan vuoden 2025 alussa. Arvonlisäverolain 85a §:n 1 momentin uusi 3-kohta säätää 10 %:in verokannan soveltamisesta seuraaviin palveluihin: urheilutapahtumiin tai kyseisten tapahtumien suoratoistoon tai molempiin; urheilutilojen käyttö ja urheilu- tai liikuntatuntien tarjoaminen, myös suoratoistona. Lisäksi 10 prosentin verokannan alaiset tuotteet suunnitellaan nostettaviksi 14 %:iin lehtiä lukuun ottamatta ja suunnitteilla on myös makeisten verokannan nostaminen 25,5 %:iin. Aikataulusta ei kuitenkaan vielä ole tarkempaa tietoa.
Autan yritystänne mielelläni tenkkapoo-tilanteissa.
Asia, joka saa arvonlisäverotuksen nousemaan valtakunnan ykkösuutiseksi on verokannat ja tämä toki on ymmärrettävää, sillä meitä jokaista kiinnostaa se, kuinka paljon ostoksemme maksavat. Odotamme, että arvonlisäverokannan aleneminen näkyisi meidän kuluttajien kukkarossa luvatusti. Mutta näkyykö?
Hallitus päätti syyskuussa esittää sähkön arvonlisäverokannan alentamista 24 prosentista 10 prosenttiin. Lisäksi henkilökuljetuksista arvonlisävero poistettaisiin kokonaan siten, että henkilökuljetuspalvelun myyjällä säilyisi vähennysoikeus ostoihin (ns. 0-verokanta). Muutos on kuitenkin suunniteltu hyvin lyhytaikaiseksi, vain muutamaksi kuukaudeksi. Energian osalta alennettua verokantaa sovellettaisiin joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Henkilökuljetusten osalta alennus astuisi voimaan vasta tammikuun alussa 2023. Perusteluina alennukselle on kotitalouksien energiakustannusten alentaminen kiperiin talvipakkasiin.
Kuten aina, tälläkin alennuksella on tarkoitus alentaa kuluttajan maksamaa sähkön ja kuljetuspalvelun hintaa. Näinhän sen tulisi kulutusverotuksessa nimenomaisesti toimia, sillä arvonlisäverotuksessa kuten muissakin kulutusveroissa vero tulisi voida siirtää täysimittaisesti kuluttajahintaan. Siten veron kevennyksen tulisi näkyä kokonaisuudessaan kuluttajahinnan laskuna. Mutta…. Valitettavasti todellisuus on usein teoriaa ihmeellisempää. Kuten hallituksen esityksessäkin esitetään, hintojen muutosta on vaikea täysin etukäteen ennustaa. Lisäksi aikaisemmat verokantamuutokset osoittavat, että ”korotusten on tietyillä toimialoilla huomattu siirtyvän hintoihin jopa kaksi kertaa alennuksia voimakkaammin, jolloin arvonlisäverokannan palauttaminen entiselle tasolle on nostanut toimialan yritysten hintoja alkuperäisiä suuremmiksi” (HE 194/2022 vp).
Kirjoitin vuonna 1996 graduni aiheesta ”Arvonlisäverokantojen eriyttämisestä”, jolloin käyttämäni kansainvälinen tutkimusmateriaali osoitti selvästi, että verokantojen alentaminen kuluttajahinnan laskemiseksi ei ole yksinkertainen juttu. Tutkimuksissa on yleisesti esitetty, että pitkissä myyntiketjuissa verokanta korreloi heikosti kuluttajahinnan kanssa. Selvää on ollut jo kauan myös se, että hinnan kysyntäjoustolla on merkittävä vaikutus. Riippuu tuotteesta, miten hinnan muutos kysyntään puree, elintarvikkeisiin ja muihin välttämättömyyshyödykkeisiin yleensä huonommin kuin ns. ylellisyyshyödykkeisiin. Mutta tämäkään ei ole näin yksinkertaista.
Kuten tutkimuksissakin on esitetty, asiaa voidaan tutkia pelkästään joko kuluttajan tai myyjän näkökannalta tai laajemmin, koko yhteiskunnan näkökulmasta. Se, mikä näkökulma otetaan, riippuu toki päätöksentekijästä mutta oleellista on, että ennen ryhtymistä tuumasta toimeen on hyvä arvioida vaikutukset tarpeeksi laajasti niin, ettei tule yllätetyksi heti seuraavassa kadun kulmassa.
Kuljetuspalveluiden tarjoajat ovat esittäneet, että energian ja polttoaineiden hinnannousu sekä toisaalta järjestelmien muutoskustannukset aiheuttavat lisäkustannuksia palveluntarjoajille, jonka vuoksi lippujen hintoihin on olemassa nostopaineita. Tämä on ymmärrettävää. Näihin paineisiin arvonlisäverokannan alentamisen nollaan ei tulisi tuoda mitään helpotusta.
En missään nimessä sano, ettenkö ymmärtäisi tehtyjä päätöksiä. Tarkoitus on sanoa, että aina kun arvonlisäverokantojen muutosta suunnitellaan, tulisi pohtia tarkkaan asiaa paitsi kuluttajan, myös myyntiketjussa olevien muiden toimijoiden kuten alkutuottajien, palveluntarjoajien ja vähittäismyyjien näkökulmasta. Lisäksi tulisi muistaa kysynnän hintajousto, kulutustottumusten muutokset, korkotaso, kustannusten muutokset jne. Jos kuluttajahintaa halutaan laskea, on hyvä pohtia myös muita tukimuotoja vaikka toki niissä usein törmätään muihin haasteisiin kuten valtiontukikysymyksiin. Tätä ongelmaa kun arvonlisäverokannan alentamisella ei ole niin kauan, kun pysymme arvonlisäverodirektiivin sallimissa puitteissa.
Välillistä veroa koskevat ennakkoratkaisut siirtyivät lokakuun alusta unionin yleisen tuomioistuimen pöydälle
Taustaa Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on perinteisesti käsitellyt kaikki EU-oikeuden tulkintaan ja sen säädösten pätevyyteen liittyvät ennakkoratkaisupyynnöt. Asetuksella 2024/2019[1] peru...
World is changing, how does the taxation change? Maailma muuttuu - miten muuttuu verotus?
In an ever-evolving world, how does taxation keep pace with rapid transformations? Or whether taxation is the right way to implement the desired changes? This is the central question explored in the Minipodcast in which I was intervi...