Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut 8.4 päätöksen KHO: 2024:53, jossa se totesi, että niin sanottu arvonlisäverovelvollisuusryhmä voidaan perustaa verotonta rahoitus- tai vakuutuspalvelutoimintaa harjoittavan yrityksen ympärille, kun kyseinen yritys myy tällaisia palveluita muille kuin konserniyhtiöille. Rahoitus- tai vakuutuspalveluiden myynti ainoastaan oman konsernin sisällä ei ole riittävää ryhmän perustamiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden tapauksessa oli kyse konsernista, joka toimi Sote-palvelusektorilla. Yhtiö, joka olisi halunnut ryhmän muodostaa, myi rahoituspalveluita ainoastaan konsernin sisällä. Tämä ei ollut KHO:n mielestä riittävää ja totesi, että:
”Mikäli arvonlisäverolain 13 a §:n mukaisen ryhmärekisteröinnin katsottaisiin olevan mahdollista nyt käsillä olevassa tilanteessa, jossa pykälän 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyisivät lähinnä verovelvollisuusryhmän jäsenille suoritettavien palvelujen perusteella, ryhmärekisteröintimahdollisuus ei tosiasiallisesti rajoittuisi tiettyyn toimialaan, vaan se edellyttäisi ainoastaan tietynlaisten palvelujen tarjoamista ryhmän sisäisesti. Lain soveltaminen johtaisi tällöin arvonlisäverolain 13 a §:n tarkoituksen vastaiseen tilanteeseen.”
Arvonlisäverolain 13 a §:n 1 momentin mukaan Verohallinto voi kahden tai useamman elinkeinonharjoittajan hakemuksesta määrätä, että niitä on mainittua lakia sovellettaessa kohdeltava yhtenä elinkeinonharjoittajana (verovelvollisuusryhmä). Elinkeinonharjoittajilla tulee olla liiketoiminnan kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Suomessa. Siten ryhmään voi kuulua myös toisessa valtiossa kotipaikan omaavan yhtiön suomalainen kiinteä toimipaikka. Lisäksi ryhmään kuuluvilla yrityksillä tulee olla läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet. Verovelvollisuusryhmään voi kuulua vain:
Ryhmän ideana on, että ryhmään kuuluvat yritykset voivat luovuttaa toisilleen ryhmän sisällä palveluita ilman arvonlisävero. Tällaiset luovutukset ovat verrattavissa yhden yrityksen sisäisiin siirtoihin ja ne ovat siten arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolella. Ryhmä toimii ostojen ja ryhmästä ulos tapahtuvien myyntien osalta aivan kuten kuka tahansa arvonlisäverovelvollinen yritys.
Ryhmän jäsen voi olla mikä tahansa yhteisö, yhtymä tai vaikka yksityinen henkilö, jota yksin toimivana pidettäisiin liiketoiminnan harjoittajana. Ryhmän kaikki jäsenet voivat harjoittaa verotonta toimintaa mutta toiminta voi olla toki osin myös arvonlisäverollista. Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi, että ryhmän voivat muodostaa myös muut kuin samaan konserniin kuuluvat yhtiöt, mikäli näillä on edellä estetyt läheiset suhteet keskenään. Tärkeää KHO:n näkemyksen mukaan on se, että ryhmän edustaja myy verottomia rahoitus- tai vakuutuspalveluita ryhmän ulkopuolelle. Toisaalta tapauksessa myynti on sidottu konserniyhtiöihin. Tapaus jättää siten vielä tulkintakysymyksiä sen osalta, millaista roolia asiakkailta vaaditaan.
Verovelvollisuusryhmän muodostaminen perustuu EU:n arvonlisäverodirektiivin 11 artiklaan, jonka mukaan jäsenvaltio voi käsitellä yhtenä verovelvollisena sellaisia kyseisen jäsenvaltion alueelle sijoittautuneita henkilöitä, jotka ovat oikeudellisesti itsenäisiä, mutta joilla on läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toisiinsa. Ryhmärekisteröintiä voitaisiin arvonlisäverodirektiivin perusteella soveltaa myös muilla sektoreilla toimiviin yrityksiin, mutta Suomessa ryhmä on mahdollista perustaa vain rahoitus- ja vakuutuspalvelusektorilla toimivan yrityksen ympärille. EU-tuomioistuin on päätöksissä C-74/11, komissio v. Suomi, ja C-480/10, komissio v. Ruotsin kuningaskunta vahvistanut, että tällainen toimialakohtainen rajaus on mahdollista veropetosten ja veronkierron ehkäisemiseksi.
In the season of snow, with joy and delight, VAT brings its cheer, shining so bright. A tax on consumption, it’s here to stay, But during Christmas, it finds a special way.
In the stores, on the gifts, and the holiday feast, VAT quietly joins in, a gracious, humble beast. It funds public services, that’s its daily role, But at Christmas, it warms every heart and soul.
For it helps build the roads, and the hospitals too, Ensuring our communities have much they can do. At this time of giving, VAT plays its part, Supporting our nation with a caring heart.
So let’s remember, as we celebrate and sing, That VAT, in its way, adds to the joy of this thing. It helps us all thrive, in our own special way, As we come together on this Christmas Day.
Korkein hallinto-oikeus on antanut 2.11 päätöksen KHO:2022:124 mielenkiintoisessa tapauksessa, jossa kysymys oli optikkoliikkeen suorittamien optikkopalveluiden vaikutuksesta yrityksen vähennysoikeuteen. Optikkoliike luovutti näöntarkastuksia ilmaiseksi ja verohallinto katsoi, että ilmaiset näöntarkastukset olivat optikkoliikkeen arvonlisäverotonta soveltamisalan ulkopuolista toimintaa, joka rajoitti yhtiön vähennysoikeutta. Verohallinnon mielestä yhtiöllä ei olisi ollut vähennysoikeutta optikon käyttämiin laitteisiin, tilavuokriin sekä yleiskuluihin siltä osin, kun ne katsottiin liittyvän kyseiseen vastikkeettomaan näöntarkastustoimintaan. Myös hallinto-oikeus oli katsonut, että yhtiön tarjoamat näöntarkastuspalvelut olivat verollisesta silmälasien myynnistä erillistä toimintaa, jonka vuoksi yhtiön näöntarkatukseen tehtyjen hankintojen oli katsottu kohdistuvan yhtiön verottomaan toimintaan. Sillä, että näöntarkastus liittyi kiinteästi verollisten silmälasien myyntiin, ei hallinto-oikeuden mielestä ollut merkitystä. Tämän vuoksi vastikkeetta luovutettuja näöntarkastuspalveluja oli pidettävä hallinto-oikeuden mielestä aronlisäveron soveltamisalan ulkopuolisena toimintana, johon liittyvistä hankinnoista yhtiöllä ei ollut vähennysoikeutta.
Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että ”silmä- tai aurinkolasien ja niihin liittyvien linssien verollinen myynti edellytti näöntarkastuksen suorittamista oikeanlaisten linssien valitsemiseksi ja valmistamiseksi. Yhtiön optikoiden suorittamien maksuttomien näöntarkastusten tarkoituksena oli johtaa yhtiön verolliseen silmä- tai aurinkolasimyyntiin”. Siten optikoiden suorittamat näöntarkastukset liittyivät silmä- tai aurinkolasien verolliseen myyntiin eikä maksuton näöntarkastus muodostanut optikkoliikkeen verollisena liiketoimintana harjoittamasta liiketoiminnasta erillistä arvonlisäveron soveltamisalan ulkopuolelle jäävää toimintaa. Yhtiöllä oli siten oikeus oikeus vähentää kaikki kulunsa siltä osin, kun ne liittyivät vastikkeetta suoritettuun näöntarkastukseen. Sen sijaan vastikkeellinen optikon näöntarkastus sekä silmälääkäripalvelut ovat optikkoliikkeen verotonta toimintaa, joilla on yhtiön vähennysoikeutta rajaava vaikutus.
Päätös on tärkeä ja se kertoo mielestäni tärkeän viestin: Yhtiöllä on oikeus itse päättää liiketoiminnastaan ja siitä, miten se myyntinsä hinnoittelee. Jos kyse on vastikkeettomasta luovutuksesta, oli se sitten optikon, silmälääkärin tai muun palveluntarjoajan suorittama, on toki erikseen tutkittava, onko kyseinen luovutus osa verollista tai verotonta yhtiön liiketoimintaa. Kyseisen päätöksen perusteella ei siis tule vetää liian laajaa johtopäätöstä, ja oma vähennysoikeus kannattaa aina tarkistaa, mutta päätös antaa joka tapauksessa viestin siitä, että terveellä järjellä on sijaa myös arvonlisäverotuksessa.
Ole yhteydessä, jos uutinen herätti ajatuksia omasta liiketoiminnasta.
Asia, joka saa arvonlisäverotuksen nousemaan valtakunnan ykkösuutiseksi on verokannat ja tämä toki on ymmärrettävää, sillä meitä jokaista kiinnostaa se, kuinka paljon ostoksemme maksavat. Odotamme, että arvonlisäverokannan aleneminen näkyisi meidän kuluttajien kukkarossa luvatusti. Mutta näkyykö?
Hallitus päätti syyskuussa esittää sähkön arvonlisäverokannan alentamista 24 prosentista 10 prosenttiin. Lisäksi henkilökuljetuksista arvonlisävero poistettaisiin kokonaan siten, että henkilökuljetuspalvelun myyjällä säilyisi vähennysoikeus ostoihin (ns. 0-verokanta). Muutos on kuitenkin suunniteltu hyvin lyhytaikaiseksi, vain muutamaksi kuukaudeksi. Energian osalta alennettua verokantaa sovellettaisiin joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Henkilökuljetusten osalta alennus astuisi voimaan vasta tammikuun alussa 2023. Perusteluina alennukselle on kotitalouksien energiakustannusten alentaminen kiperiin talvipakkasiin.
Kuten aina, tälläkin alennuksella on tarkoitus alentaa kuluttajan maksamaa sähkön ja kuljetuspalvelun hintaa. Näinhän sen tulisi kulutusverotuksessa nimenomaisesti toimia, sillä arvonlisäverotuksessa kuten muissakin kulutusveroissa vero tulisi voida siirtää täysimittaisesti kuluttajahintaan. Siten veron kevennyksen tulisi näkyä kokonaisuudessaan kuluttajahinnan laskuna. Mutta…. Valitettavasti todellisuus on usein teoriaa ihmeellisempää. Kuten hallituksen esityksessäkin esitetään, hintojen muutosta on vaikea täysin etukäteen ennustaa. Lisäksi aikaisemmat verokantamuutokset osoittavat, että ”korotusten on tietyillä toimialoilla huomattu siirtyvän hintoihin jopa kaksi kertaa alennuksia voimakkaammin, jolloin arvonlisäverokannan palauttaminen entiselle tasolle on nostanut toimialan yritysten hintoja alkuperäisiä suuremmiksi” (HE 194/2022 vp).
Kirjoitin vuonna 1996 graduni aiheesta ”Arvonlisäverokantojen eriyttämisestä”, jolloin käyttämäni kansainvälinen tutkimusmateriaali osoitti selvästi, että verokantojen alentaminen kuluttajahinnan laskemiseksi ei ole yksinkertainen juttu. Tutkimuksissa on yleisesti esitetty, että pitkissä myyntiketjuissa verokanta korreloi heikosti kuluttajahinnan kanssa. Selvää on ollut jo kauan myös se, että hinnan kysyntäjoustolla on merkittävä vaikutus. Riippuu tuotteesta, miten hinnan muutos kysyntään puree, elintarvikkeisiin ja muihin välttämättömyyshyödykkeisiin yleensä huonommin kuin ns. ylellisyyshyödykkeisiin. Mutta tämäkään ei ole näin yksinkertaista.
Kuten tutkimuksissakin on esitetty, asiaa voidaan tutkia pelkästään joko kuluttajan tai myyjän näkökannalta tai laajemmin, koko yhteiskunnan näkökulmasta. Se, mikä näkökulma otetaan, riippuu toki päätöksentekijästä mutta oleellista on, että ennen ryhtymistä tuumasta toimeen on hyvä arvioida vaikutukset tarpeeksi laajasti niin, ettei tule yllätetyksi heti seuraavassa kadun kulmassa.
Kuljetuspalveluiden tarjoajat ovat esittäneet, että energian ja polttoaineiden hinnannousu sekä toisaalta järjestelmien muutoskustannukset aiheuttavat lisäkustannuksia palveluntarjoajille, jonka vuoksi lippujen hintoihin on olemassa nostopaineita. Tämä on ymmärrettävää. Näihin paineisiin arvonlisäverokannan alentamisen nollaan ei tulisi tuoda mitään helpotusta.
En missään nimessä sano, ettenkö ymmärtäisi tehtyjä päätöksiä. Tarkoitus on sanoa, että aina kun arvonlisäverokantojen muutosta suunnitellaan, tulisi pohtia tarkkaan asiaa paitsi kuluttajan, myös myyntiketjussa olevien muiden toimijoiden kuten alkutuottajien, palveluntarjoajien ja vähittäismyyjien näkökulmasta. Lisäksi tulisi muistaa kysynnän hintajousto, kulutustottumusten muutokset, korkotaso, kustannusten muutokset jne. Jos kuluttajahintaa halutaan laskea, on hyvä pohtia myös muita tukimuotoja vaikka toki niissä usein törmätään muihin haasteisiin kuten valtiontukikysymyksiin. Tätä ongelmaa kun arvonlisäverokannan alentamisella ei ole niin kauan, kun pysymme arvonlisäverodirektiivin sallimissa puitteissa.
Komission joulukuussa 2011 antamassa tiedonannossa ”Arvonlisäveron tulevaisuus – Kohti yksinkertaisempaa, vankempaa ja tehokkaampaa, yhtenäismarkkinoille soveltuvaa arvonlisäverojärjestelmää” (KOM(2011) 851) esitettiin toimintaohjelma EU:n arvonlisäverojärjestelmän laajaa uudistamista varten. Tiedonannossa nähtiin tärkeäksi kehittää Komission ja sidosryhmien välistä näkemystenvaihtoa muun muassa lainsäädäntöaloitteista. Komissio antoi myöhemmin 2012 päätöksen arvonlisäveroa käsittelevän asiantuntijaryhmän, VAT Expert Groupin, perustamisesta.
Ryhmä koostuu henkilökohtaisesti nimetyistä henkilöjäsenistä, joilla on tarvittava asiantuntemus arvonlisäverotuksen alalla, sekä organisaatioista, jotka edustavat yrityksiä ja veroalan ammattilaisia ja jotka voivat auttaa arvonlisäveropolitiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa.
Verotuksen ja tulliliiton pääosaston (TAXUD) pääjohtaja nimitti ryhmän uudet jäsenet 1. lokakuuta 2022 alkaen. Voin ilokseni kertoa, että minut ja kollegani Marta Papis-Almansa on nimetty VAT Expert Groupin jäseniksi seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Uskomme valintaan vaikuttaneen sekä kansainvälisen ja akateemisen taustamme että vuosien kokemuksen arvonlisäverotuksen moninaisissa asiantuntijatehtävissä. Otamme tehtävän kiitollisina vastaan ja teemme parhaamme paremman arvonlisäverojärjestelmän kehittämiseksi.
Kuva on otettu minusta ja Martasta vuonna 2019 väitöstilaisuuteni jälkeen
Välillistä veroa koskevat ennakkoratkaisut siirtyivät lokakuun alusta unionin yleisen tuomioistuimen pöydälle
Taustaa Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on perinteisesti käsitellyt kaikki EU-oikeuden tulkintaan ja sen säädösten pätevyyteen liittyvät ennakkoratkaisupyynnöt. Asetuksella 2024/2019[1] peru...
World is changing, how does the taxation change? Maailma muuttuu - miten muuttuu verotus?
In an ever-evolving world, how does taxation keep pace with rapid transformations? Or whether taxation is the right way to implement the desired changes? This is the central question explored in the Minipodcast in which I was intervi...